Rv 30+2

Eilen ja näköjään tänäänkin olen tuntenut Peukaloisen liikkeet extra hyvin. Koko vatsanseutu muljuaa ja aika ahkerasti vielä, että siellä venytellään oikein toden teolla   Aamulla silmäni avatessa oli jo Peukku hereillä... luin lehdestä että nyt vauva alkaa hakea kosketusta ja jos kosken niin siihen voidaan vastata tömähtelyllä juuri siitä kohdasta. Näinpä päätin sitten kokeilla... ylävatsassa tuntui oikein kovalle joten pääsin koskemaan oikein helpostikin, painelin vähäsen ja "silitin" siitä kohtaa, sitten tuntui liikettä, jaa-a... olikohan siinä selkä vai peffa. Sitten hain muita kovempia kohtia ja sormieni alla alkoi tuntui liikettä, kuin vastaan olisi työntänyt ja taisi siinä muutama potkaisukin tulla. Tämä kokemus tuntui jännittävältä ja oikein mukavalta, tämän lähemmäksi en nyt voisi päästä

Tälläinen kova liikehdintä kuten nyt näyttää olevan käynnissä tätä kirjoittaessanikin saa tietysti huonojakin ajatuksia mieleen, mitä jos se menee solmuun nuoransa kanssa, onkohan se mahdollista

Olemme ottaneet nyt tavaksi lukea unilorun Peukulle, ensin mies ja sitten minä, lopuksi ronsumusiikkia. Eilen kävi niin että Peukku selvästi rauhoittui kuuntelemaan miehen ääntä mutta kun oli mun vuoro niin jalkaa pukkasi kylkeen minkä kerkisi. Hmm... onkohan äänelläni siis hyvä vaiko huono vaikutus ja tarkoittaako tämä sitä että mun on aivan turha yrittää tuudittaa Peukkua 

Sitten noista kivuista, aamulla on tuntunut pistelyä alaselästä, jälleen vasemmalta puolelta ja nivusten kohdalta, bussissa vihlaisi aika kovaankin mutta nyt ei enää ole tuntunut mitään. Tämä on kuitenkin sellainen uusi tuntemus... mahtaakohan olla niitä liitoskipuja.